Taho-vaaput

Tässä artikkelissa neuvon perusasioita vaapunvalmistamisesta. Minä teen vaappuni tällä tavoin ja parannettavaa löytyy todella paljon, mutta näillä olen itse päässyt alkuun.

Vaapun valmistus alkaa suunnittelulla. Mihin tarkoitukseen vaappu tulee, mille kalalajille, mihin olosuhteisiin jne. Ensin piirretään vaapun sivu- sekä yläprofiili paperille, ja leikataan sabluunat irti.

Vaappujen profiilit piirrettynä sivulta ja ylhäältä.

Aihion puumateriaaliksi kannattaa valita balsa helpon työstettävyyden takia. Myös Apassi käy hyvin. Kovemmilla puilla saattaa innostus lopahtaa hankalan työstämisen takia. Aluksi otetaan joko puurimaa tai lautaa. Sitten piirretään vaapun sivuprofiili puuhun aikaisemmin tehdyllä sabluunalla. Kannattaa piirtää vaappu palikkaan niin, että se säästää materiaalia. Sitten sahataan aihio ääriviivoja pitkin joko pistosahalla tai vannesahalla. Sahan käytössä täytyy olla äärimmäisen varovainen. Seuraavaksi voidaan hieman siistiä reunoja.

Aihio sahattuna irti laudasta.

Sitten piirretään palikkaan vaapun profiili ylhäältäpäin katsottuna. Tämäkin on aikaisemmin piirretty paperille. Kun vaappu on veistetty kuvanmukaiseksi kulmikkaaksi kapulaksi, voidaan alkaa pyöristää reunoja ja hiomaan vaappua lopulliseen muotoonsa.

Tämä vaihe kannattaa tehdä todella tarkasti ja varovaisesti, jotta vaapusta saadaan mahdollisimman symmetrinen ja tasainen.Reunat pyöristetään varovaisesti, niin että aihio pysyy kokoajan mahdollisimman symmetrisenä. Lopuksi hionta pyöreäksi, ja aihio on valmis. Aihioita saa myös ostettua valmiina joistain kalastusliikkeistä, näin säästyy näiltä vaiheilta.

Kaupan valmiita aihioita

Seuraavaksi vaiheessa on runkolangan uran tekeminen. Otetaan metallisahan irtoterä käteen ja aihio toiseen. Vaapun mahaan voi myös piirtää apuviivan, jos on tarve. Sitten varovaisesti sahataan ura, joka ulottuu vaapun keskelle ja molempiin päihin. Ura on valmis. Seuraavaksi on vuorossa runkolangan vääntäminen. Runkolankana kannattaa käyttää rosterista MIG-hitsauslankaa. Sopivan paksuuden huomaa parhaiten käytössä, mutta käytännössä niin että 0.6 millistä lankaa kaikkein pienimpiin, 0.8 millistä keskikokoisiin, ja 1 millistä hieman kookkaampiin. Parhaat työkalut runkolangan vääntämiseen käsin ovat mielestäni pyöreäpäiset pihdit ja kärkipihdit. Ensin otetaan sopiva pätkä runkolankana käytettävää lankaa, yleensä hyvä määrä on kaksi kertaa vaapun pituus. Pyöröpihdeillä ja kärkipihdeillä saadaan aikaan siistit pyöreät lenkit.

Uintilevy malleja on satoja erilaisia ja kokoisia. Jos tarkoitus on tehdä vaappu kovaan virtaan, kannattaa laittaa uintilevyksi porras-mallinen levy. Jos taas aikomus on tehdä vaappu kuhalle tai hauelle, käy uintilevyksi oikeastaan mikä tahansa käyttötarkoituksen mukaan. Noin kymmenen senttiä pitkään perusvaappuun kannattaa laittaa kieli- tai pyöreälevy, koska nämä ovat varmatoimisia, kunhan ne asennetaan suoraan. Myös satula käy, mutta se on tarkempi kulmasta ja koosta. Porraslevy on kaikista helpoin asentaa, mutta koska niitä on harvoin saatavana isokokoisina, sopii ne parhaiten pienempiin vaappuihin. Jos valitaan jokin muu levy kuin porraslevy, pitää sen ura tehdä ennen runkolangan liimausta. Jos taas valitaan porraslevy, kannattaa sen ura tehdä vasta vaapun loppuvaiheessa maalauksen jälkeen. Ura kieli- tai pyöreälle levylle tehdään seuraavanlaisesti. Otetaan sama metallisahan terä kuin aikaisemmin. Katsotaan sopiva kulma ja kohta vaapun vetopisteeseen (nokkalenkkiin) nähden ja sahataan. Kannattaa olla hyvin tarkka, että ura menee varmasti suoraan. Jos se menee vinoon, menee uintilevykin, jolloin on taas mahdollista että vaappu ei ui ollenkaan. Lopuksi sovitetaan uintilevy uraan, jos se ei mahdu, hiotaan uraa suuremmaksi tai uintilevyä kapeammaksi.

Kun ura uintilevylle ja runkolangalle on tehty, on aika liimata runkolanka kiinni vaappuun. Paras liima tähän on mielestäni epoksiliima, sitä saa kaikista rautakaupoista. Otetaan liimaa tikunpäähän ja täytetään tyhjä runkolangan ura kokonaan, niin että liima valuu sen pohjalle. Sitten työnnetään runkolanka paikoilleen. Tämän jälkeen voidaan vielä laittaa vähän liimaa päälle. Jos vaapusta haluaa saada siistin ja tasaisen, pitää ura peittää puuviiluilla. Viiluina voi käyttää jo veistovaiheessa syntyneitä lastuja, tai sitten voi ostaa joistain kalastusliikkeistä tähän takoitukseen tehtyä balsaviilua. Viilut työnnetään tasaisin välein uraan, ja annetaan liiman kuivua.

Kun liima on kuivunut, hiotaan ja veistetään yli tulevat viilut pois. Seuraavaksi on vaiheessa pohjalakkaus. Pohjalakaksi sopii joko Cab-, Lv1-, nitro- tai probionaattilakka. Itse käytän nitrolakkaa. Vaappu kastetaan lakkaan kokonaan, ja annetaan kuivua. Sitten kastetaan uudelleen toisin päin, eli jos ensin kastettiin pää ylöspäin, nyt kastetaan pää alaspäin. Tämä toistetaan vähintään kuusi kertaa, jos se ei riitä, jatketaan niin kauan kunnes pinta on tarpeeksi tasainen. Lakkausten välissä voi tehdä myös välihiontoja. Viimeiset pohjalakkaukset olen itse tehnyt valkoisella probionaatilla, näin saadaan valkoinen pinta maalausta varten.

Sam-probionaattirouhetta lakkaukseen ja uintilevyn kiinnitykseen.

Maalaus on tärkein seikka, mikä vaikuttaa vaapun ulkonäköön. Vaapun voi maalata myös esim. Spray-maaleilla tai pensselillä, mutta käsittelen tässä kynäruiskulla maalaamista. Itse olen todella surkea tässä vaiheessa. Ruisku tarvitsee paineilmalähteen, siihen kannattaa käyttää ehdottomasti kompressoria, jos haluaa saada hyvää jälkeä. Jotkut käyttävät myös autonrenkaita, mutta en niitä suosittelisi. Maalaukseen sopivan kompressorin saa jo alle parilla sadalla eurolla. Hyvä ilmanpaine on itselläni ollut n. 2-3 baaria. Suosittuja maaleja ovat ainakin Cabit, Createxit, ja automaalit. Cabit ovat liuotinohenteisia, niiden ohenteena pitää käyttää joko ohenne 8, tai asetonia. Maali on sopivaa, kun se on hieman vettä paksumpaa. Jos ohentaa liikaa, tai liian vähän, ruisku alkaa räkimään tai maali valumaan. Hyvä aloittelijan ruisku on esimerkiksi jokin halvimmista Badgerin ruiskuista.

Seuraavaksi on vaiheessa vaapun pintalakkaus ja silmien maalaus (ellei käytä tarrasilmiä). Maalauksen jälkeen kastetaan vaappu pintalakkaan, pintalakaksi käy samat lakat kuin pohjalakkauksessakin. (Tässä vaiheessa sahataan ura porraslevylle, jos sellainen on tarkoitus laittaa) lakan kuivuttua joko painetaan silmät tikulla vaappuun, tai käytetään tarrasilmiä. Tikulla saa siistit silmät, niin että otetaan ensiksi sopivan kokoinen tikku (riippuen siitä minkäkokoisen silmän haluaa). Kastetaan sen pää valkoiseen maaliin, ja sen jälkeen tökätään vaappuun, siihen kohtaan mihin silmän haluaa.

Annetaan maalin kuivua ja tehdään sama toiselle puolelle. Sitten otetaan hieman pienempi tikku ja kastetaan sen pää mustaan maaliin. Tikulla tökätään valkoisen kohdan päälle ja annetaan taas kuivua. Sama toiselle puolelle.

Tarrasilmät vain painetaan haluttuun kohtaan. Jatketaan pintalakkausta vielä muutaman kerran, niin että välillä pää alaspäin ja välillä pää ylöspäin. Seuraavaksi putsataan alussa tehty uintilevyn ura metallisahalla ja hiomapaperilla. Jos uintilevy on tehty probionaatista (yleisin uintilevyn valmistusmateriaali), kastetaan uintilevyn osa, mikä menee vaapun sisälle probionaattilakkaan ja asetetaan uintilevy paikoilleen. Jos levy on tehty jostain muusta materiaalista, tai jos ei halua käyttää probionaattia, voi uintilevyn liimata myös esim. UHU Allplast-liimaa. Kun uintilevy on paikoillaan, tarkistetaan vielä että se on suorassa. Liiman kuivuttua voidaan vaappu lakata vielä kerran pää ylöspäin, jolloin uintilevy muuttuu kirkkaaksi ja jos on käytetty probionaattia uintilevyn liimauksessa, saadaan sen sauma vielä vahvemmaksi ja tasaisemmaksi.

Seuraavaksi puhdistetaan vaapun lenkit maalista ja lakasta esimerkiksi puukolla. Otetaan hyviä uistinrenkaita, mielellään rosterista tehtyjä ja asetetaan ne paikoilleen sopivilla pihdeillä.

Uistinrenkaita

Sopivankokoiset koukut asetetaan myös paikoilleen samalla tavalla. Koukkuihin kannattaa myös panostaa, koska kukaan tuskin haluaa karkoittaa ennätyskalaansa huonojen koukkujen takia.

Koeuittaminen tapahtuu parhaiten laiturinpäässä tai veneessä, talvella vaikka ammeessa tai koeuittoon tehdyssä uittoaltaassa. Jos vaappu kääntyy vedossa oikealle, käännetään nokkalenkkiä vasemmalle, jos se taas kääntyy vasemmalle, käännetään nokkalenkkiä oikealle. Jos vaappu potkii liikaa ja kaatuu kovalla vedolla, tai alkaa pomppia pinnalla, käännetään nokkalenkkiä ylöspäin. Jos se taas ei potki kunnolla, kokeillaan kääntää nokkalenkkiä alaspäin. Jos vaappu ei tunnut uivan millään, voi uintilevyn vaihtaminen auttaa, tai sen vuoleminen pienemmäksi. Jos sekään ei auta, pitää aloittaa uudelleen alusta ja kokeilla uudestaan, niin saattaa syy selvitä. Kun vaappu saadaan uimaan halutulla tavalla, selviää sen toimivuus vain kalastamalla oikeissa olosuhteissa.

Artikkelin kirjoittanut Tuomas Aho